*

Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Vaalit

Vai että uudet vaalit

Jussi Halla-ahon valinta persujen pj:ksi sai aikaan niin huikean poliittisen tsunamin, että laineet käyvät korkeana vieläkin. Vähemmän kuulee sellaista näkökulmaa Halla-ahon valinnasta, että hän oli kaikin puolin optimi valinta puheenjohtajaksi.

Jaa, miksikö?

1) Persujen poliittisen sateenvarjon ei tarvitse olla jostain demareiden tasalla olevasta vasemmistosta äärioikealle ulottuva. Sekä Sinisen tulevaisuuden että perussuomalaisten on nyt huomattavasti helpompi hengittää omiensa joukossa.

Presidentinvaalit 2018

Katsaus Suomen presidenttiehdokkaisiin 2018

 

Koska piraattipuolue ei puolueena tule asettamaan ehdokasta presidentinvaaleihin 2018, tarkastelen olemassa olevia ehdokkaista kisan heikoimmasta aina kisan vahvimpiin . Mikä tällä hetkellä kirjoittaessa on. Tämä edustaa vain kirjoittajan näkemyksiä mutta uskon että monet muut jakavat nämä näkemykset minun kanssa. 

 

Halla-ahon voitto: The Analyysi

Viime päivien aikana on julkisuudessa palloteltu monenlaisia skenaarioita, mitä Halla-ahon voitto tarkoittaisi Suomen politiikalle, hallitukselle ja perussuomalaisten jatkuvuudelle. On puhuttu hallituksen kaatumisesta, perussuomalaisten hajoamisesta ja mahdollisista uusista vaaleista.

Kansalaisyhteiskunnan perustaminen

 

Nelivuotisten vaalien puoluepopulismi on jättänyt Suomen tuuliajolle. Neljän vuoden välein puolueet yrittävät arvata, millä vaali-sloganeilla saadaan omaan napaansa tuijottavalta kannattajakunnalta vallassapysymiseen tarvittavat äänet. Isänmaan pitkän aikavälin menestys ei ole minkään valtaryhmittymän fokuksessa.

Äänestysikäraja alas ja verot valtion maksettaviksi!

Puoluesihteerit on kutsuttu koolle pohtimaan äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen.

Kaikki peruskoulun läpäisseet ovat tulleet valistetuiksi poliittisen järjestelmämme rakenteesta yhteiskuntaopin kurssilla. Tällä perusteella voisi ajatella, että henkilö on lunastanut itselleen äänioikeuden.

Yhä harvempi välittää vaaleista

Joku kylänmies lohkaisi, että ranskalaiset eivät pidä vaaleista, kun Le Pen ei tullut valituksi. Presidentin puoliso saa sen sijaan olla vaalea, kun muita vaihtoehtoja ei enää ollut tarjolla. 

Se vitsailusta. Suomalainenkin media on korostanut jostain syystä Ransakan presidentinvaalien äänestysprosentin  (n.75) alhaisuutta. Suomalaisista ei ole kuitenkaan tässä asiassa minkäänlaiseksi oppimestareiksi ranskalaisille.

Pressanvaalikampanja on avattu!

Demarit pahkailee presidenttiehdokaansa kanssa.

 

Turhaan on ehdotettu, että demarit asettuisivat tukemaan „koko kansan Saulia“.

 

Turhaan on arvailtu sopivaa „koko kansan ehdokasta“ omista riveistä.

 

Kun hätä on kädessä on myös apua lähellä!

 

Ehdokkaaksi on valittava Tarja Halonen tai aviosiippansa (kiertotie No. 1)

 

 

Kiitos

 

Hämis

Ranskan vaalien tuloksista ...

Yksi yhteinen seikka ja trendi viime aikaisissa isoissa ja kansallisissa vaaleista näkyy ja se seikka vahvistuu. 

Ranskan presidentinvaaleissa toistuu selkeästi Usan presidentin vaaleista lähtenyt selvä trendi. Taistelu äänestäjien äänistä on kääntymässä taisteluksi jossa vastakkain on karkeasti ilmaistuna maaseutu ja kaupunki.

Tuure Junnila hengenheimolaisineen UKK:n riemumarssin häiritsijänä

Tuure Junnila hengenheimolaisineen UKK:n riemumarssin häiritsijänä 

Osa III

Katkelmia Kekkosen ja poliittisen päävastustajansa sitkeästä sodasta

Lähde: Juhani Suomi: Liennytyksen akanvirrassa.  Urho Kekkonen 1972-1976. Otava, 1998.

(Väliotsikot, vahvennokset ja kappalejaon osittainen keventäminen, VH:n)

Kirjoitussarjan aiemmat osat I-II löytyvät tämän blogin varhemmista tallennuksista.

*

1972

Poikkeuslaki

"Nukkuvat" äänestäjät

”Nukkuvat” äänestäjät

 

Poliitikot mielellään käyttävät termiä ”nukkuvat äänestäjät” ja syyllistävät heidät. Pieleen menee. Ei ole äänestäjän vika, jos yksikään ehdokkaista ei herätä vähääkään luottamusta. Miksi äänestää sellaista johon ei luota ?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä