*

Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Kaikki blogit puheenaiheesta Äärioikeiston nousu Euroopassa

Surullisia uutisia Itävallasta

Häikäilemätön populismi, maahanmuuttokriittisyys ja äärioikeistolaisuus vetosi itävaltalaisiin vaaleissa ja he valitsivat nuoren kiiltokuvapojan johtamaan Itävaltaa seuraavan vaalikauden ajan.

Äärioikeistolaisuus tietää ankeita aikoja Itävallan köyhille,  maahanmuuttokriittisyys ei anna pakolaisille toivoa paremmasta elämästä ja populismi tietää sitä että tyhjien vaalilupausten, mm. luvattujen verovähennysten takia vaalilupaukset tullaan pettämään. 

Sitä saa mitä tilaa?

Minulta liikenee ymmärrystä erityisesti suomalaiselle ääriajattelulle. Suomessa on viime vuosikymmeninä ollut tapana vähätellä ongelmia, liioitella mahdollisuuksia ja keinolla millä hyvänsä pyrkiä kompromissiin, myös asioissa missä kompromissi on sietämättömän vahingollinen.

Suomessa ja euroopassa yleisestikin ollaan kuulemma huolissaan äärioikeiston ja populismin noususta? Tavallaan ollaan huolissaan aiheesta koska nousu on selvää ja se tulee entisestään jatkumaan, mutta mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua? Molemmat kun ajavat kansan tahdon toteutumista.

Ennen ja nyt, mitä olemme oppineet?

Robert Schumanin julistus Pariisissa 9.5.1950

 

””Olemme yli kahdenkymmenen vuoden ajan puhuneet yhdistyneen Euroopan puolesta. Euroopan yhdistyminen ei onnistunut ja sota syttyi. Eurooppaa ei rakenneta hetkessä, eikä siihen ole valmista patenttiratkaisua, siihen tarvitaan toimenpiteitä, joilla luodaan aito yhteisvastuullisuus.

Tarvitaan työtä Euroopan puolesta ensisijaisena tavoitteenaan palvella yhteisön rauhaa.

Populismi on järjettömyyttä, mutta kybernetiikka sen vastakohta

Italian populismin syyt ovat sen omalaatuisessa historiassa. Matteo Renzin häviö vaaleissa johtui henkilöllistymisestä, mikä on oikean "jalorotuisen" politiikan teon vastakohta. Asian pitäisi ratkaista.

Länsimaiden identiteettikriisi

Sosiaalinen media täyttyi taas hätä- ja hurraahuudoista Donald Trumpin voitettua Yhdysvaltain presidentinvaalit. Kansainvälisessä tuttavapiirissäni kyseistä voittoa juhlistivat pääasiassa venäläiset ja venäläismieliset oikeistopopulistit, samalla kun yliopistolta tuttu punavihreä kupla teki samanlaiset itkupotkuraivarit kuin Brexitin, jytkyn ja jatkojytkyn jälkimainingeissa. Ainoa yllättävä asia oli itselleni se, millaisia ideologisia yhtäläisyyksiä kyseisistä ryhmistä on nykyään havaittavissa, ja miten heikkoa analyysia media on valitettavasti populismin kasvusta tuottanut.

Saksalaiset(kaan) eivät luota tulevaisuuteen

Saksalaisten luottamus tulevaisuuteen on viimeisten 12 kuukauden aikana romahtanut, vaikka tyytyväisyys oman elämän taloudellisen puolen kehitykseen on yhä luja.  Eniten huolta aiheuttavat pakolaisvirta, terrorismihyökkäysten yleisyys, kansainväliset kriisit sekä Saksan sisäinen turvallisuus.  

Notkahdus luottamuksessa tapahtui vuoden 2015 kesän lopussa, kun suuret pakolaisvirrat lähtivät toden teolla vyörymään.

Onko Suomen tila jo kriittinen?

Näin on, sanoo ainakin sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, luonnehtiessaan turvapaikanhakijoiden määrää. Tämä on samalla viesti, jota pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vie EU-maiden ja Afrikan johtajille Maltan kokoukseen.

Asemamme sivistysmaana testissä

Kansanedustaja Olli Immosen Oslon terrori-iskun vuosipäivän aikoihin englanniksi julkaisema Anders Behring Breivikin väkivaltafantasioita apinoiva vihanpurkaus saa todennäköisesti selityksensä raivosta, jota miekkonen alkoi tuntea seuratessaan uutisia Utöyan muistotilaisuuksista. Samanmielisten silmissähän Breivik on ennemmin Pohjolan valkoisten miesten kapinan esitaistelija kuin se hullu fanaatikko ja lastenmurhaaja, jona mediat hänet esittivät.

Eurooppa on linnake

Eurooppa on linnake - ja sellaisena sen tulisi myös pysyä. Maanosaa ei saa sulkea pakolaisilta, sanotaan. Mutta onko laiton ja hallitsematon maahanmuutto ihmisoikeus, pohtii saksalainen Dirk Schümer Die Welt -lehdessä.

Suomalaiset kotitaloudetko köyhiä?

Euroopan mitassako meillä köyhimmät kotitaloudet? 

Eikö Euroopassa elä lainkaan köyhiä? Eikö muuallakin länsimaissa varallisuus jakaannu yhä rajummin ja etenkin niin, että kantaväestön hyvinvointi on aika hyvin turvattua verrattuna muihin. Etenkin heteronormatiivisten, suurten ja vahvojen, vauraiden sukujen vesat voi tyytyväisinä odotella perintöjään ainoana pelkona se ettei perintövero poistukkaan tai viedään se uudempi tikkunekku, 60% verovähennys, kotitalousvähennys.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä