*

Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Viro

Baltiansaksalaisten jalanjäljillä

Pääsin taas seikkailemaan tyttöystäväni kanssa Baltiaan, palattuani Suomeen vain muutamaa viikkoa aiemmin Iraniin, Ukrainaan ja Ruotsiin kohdistuneilta tutkimusmatkoiltani. Uusi kesätyöni suomalaisten viinaturistien ja virolaisten raksamiesten lähtöselvittäjänä on samalla taannut paitsi läpileikkauksen yhteiskuntamme eri kerrostumiin, myös kertauksen etenkin viron ja latvian alkeiskielioppiin.

Propagandamiehenä Tallinnassa

Pekka Lehtonen oli vasta 20-vuotias 50 vuotta sitten (1966), kun hän aloitti työt Neuvosto-Virossa Tallinnan radion suomenkielisessä toimituksessa. Se oli aikaa, jolloin Tallinnassa asui kuulemma vain kolme suomalaista ja jos virolainen näki suomalaisen, se oli suuri ihmettelyn aihe.

Lehtosen tehtävä oli muokata ja lähettää Suomeen kommunistista propagandaa Virosta. Työhön hänet valitsi Suomessa SKP ja työehdoista sovittiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) kanssa.

Tallinnan tytärkaupungissa, jonka oppaat unohtavat

Pronssimies kohottaa rakastettuaan lammen rannalla. Sen keskellä suihkulähteen pisarat taittuvat sateenkaareksi. Taustalla nousee arkkienkeli Mikaelille pyhitetty kirkko, jonka sipulit peilautuvat veden pinnassa. Lammen ympärillä on kukka-asetelmia, omintakeisia istuimia ja ympäristötaidetta.

Suomenkielisen Maamme-laulun riemujuhla lähestyy

Kahden vuoden kuluttua vietämme itsenäisyytemme satavuotisjuhlaa. Samana vuonna täyttävät 150 vuotta suomenkieliset säkeet: ”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen!” Maamme-laulussa on yksitoista säkeistöä, mutta käytännössä hymninä laulamme vain ensimmäistä ja viimeistä. Näiden vakiintunut muoto on peräisin ”viiden vänrikin” runoilijaryhmän kynästä vuodelta 1867.

Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki 2016 haussa!

Nyt voivat suomalais-ugrilaisten alueiden kaupungit ja kylät ottaa osaa kilpailuun vuoden 2016 suomalais-ugrilaisen kulttuurikaupungin arvonimestä. Tarkemmat ohjeet löytyvät MAFUNin sivuilta. Hakea pitää 31.5. mennessä:


http://www.uralic.org/news/press-release-finno-ugric-capital-of-culture-...


http://www.mafun.mol-rm.ru/index.php/en/capitals-of-culture

Kilisee, kilisee kulkunen - tai oikeammin aisakello

Mikähän lienee meille suomalaisille tunnetuin virolainen sävelmä? Ensimmäiseksi vastaukseksi olen yleensä saanut Saarenmaan valssin. Hajaääniä on kerännyt Äidin sydän (Ema süda) ja joskus jopa Kallavesj (Üksinda).

Piirroselokuva laulamalla - udmurttitähdet esiintyvät Virossa 27.11.

 

 

Niin Suomessa kuin Virossakin opiskelee joukko sukukansojemme edustajia idästä.

Viron kunniaksi on mainittava, että sinne on kansallisten aineiden jatko-opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden helpompi saada tutkintoon tähtääviä pitkäaikaisia stipendejä kuin Suomeen.

Eräät heistä ovat varsin monilahjakkaita ja idearikkaita.

Tallinassa järjestettävän konsertin tuotto menee lyhentämättömänä ensimmäisen udmurttilaisen, (oletan udmurtinkielisen) piirroselokuvan tekemiseen. Elokuviahan on jo muutama nähty. Ei huono idea.

Konsertin tapahtumasivu:

Huvimatka historiaan Hietaniemessä

Viron kielen sana ”huvi” tarkoittaa mielenkiintoa ja ”huvitav” kiinnostavaa. Nämä sanat sopivat kuvaamaan 185-vuotiasta Hietaniemen hautausmaata, jossa historian harrastaja samoilee kuin autonomisen ja itsenäisen Suomen "teemapuistossa". Ehkä yllättävästi sen kujilla kietoutuvat runsaana Viron ja Suomen yhteiset kohtalot. Kävelykierros Hietaniemessä on huvimatka, kaikin merkityksin.

Viivi Luik - kohtalona Rooma

Olen viime vuoden lopulta ollut mukana katolisessa kirjablogissa Ota ja lue ( http://otajalue.blogspot.fi). En aio enempää julkaista tuon blogin tekstejä täällä, mutta nyt teen pienen mainosiskun.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä