*

Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

historia

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa II

Karjalan kieltä puhutaan Karjalan tasavallassa enää vain pienissä maalaiskylissä. Kieli jakautuu murteiltaan kolmeen pääkategoriaan, joista pohjoisin on Vienassa puhuttu varsinaiskarjala, eteläisin Aunuksessa puhuttu livvinkarjala ja itäisin Äänisen rannoilla puhuttu lyydi. Tämä on historiallisesti johtanut siihen, ettei karjalalle ole edelleenkään luotu oikeaa yhtenäistä kirjakieltä, eivätkä kielitieteilijät ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, voiko esimerkiksi vienankarjalaa pitää omana kielenään vai yhtenä suomen itämurteista.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa I

Matkailu Venäjän Karjalassa voi olla historiaa tuntemattomalle ihmisille varsin hämmentävää, sillä viralliset rajalinjat nykyisen Karjalan alueella eivät vastaa enää juurikaan perinteisiä kieli- ja kulttuurirajoja. Suomelle kuuluneet Karjalankannas ja Laatokan Karjala on tätä nykyä jaettu hallinnollisesti Pietaria ympäröivän Leningradin oblastin ja pohjoisempana sijaitsevan Karjalan tasavallan kesken, samalla kun Terijoen kaupunki lähimaastoineen on liitetty suoraan Pietarin kaupunkiin.

Baltiansaksalaisten jalanjäljillä

Pääsin taas seikkailemaan tyttöystäväni kanssa Baltiaan, palattuani Suomeen vain muutamaa viikkoa aiemmin Iraniin, Ukrainaan ja Ruotsiin kohdistuneilta tutkimusmatkoiltani. Uusi kesätyöni suomalaisten viinaturistien ja virolaisten raksamiesten lähtöselvittäjänä on samalla taannut paitsi läpileikkauksen yhteiskuntamme eri kerrostumiin, myös kertauksen etenkin viron ja latvian alkeiskielioppiin.

Azerbaidžanista etelään

Azerbaidžanilaiset ovat yksi Iranin suurimmista väestöryhmistä. Heitä asuu Iranille kuuluvassa Etelä-Azerbaidžanissa oikeastaan enemmän kun Azerbaidžanin tasavallassa, joka on myös pinta-alaltaan etelänaapuriaan pienempi. Moni on myös historian saatossa kyseenalaistanut azerbaidžanilaisten olemuksen itsenäisenä kansakuntana ja pitänyt heitä siialaisuuden omaksuneina turkkilaisina, eikä kielitieteen näkökulmasta heidän kielensä Iranissa olekaan varsinaisesti muuta kuin persialaisia vaikutteita omaksunut osa turkin itämurteita.

Kaspianmeren rannikkoa

Teheranissa vietetyn pääsiäisen jälkeen siirryimme Kaspianmeren rannikolle. Saimme yöpyä iranilaisen tuttumme kesähuvilalla Nošarin kaupungissa, joka tunnetaan Iranissa erityisesti maan poliittisen eliitin rentoutumispaikkana. Toinen toistaan upeammat kartanot koristivatkin muutoin varsin karuja maalaiskyliä, jotka sijoittuvat pienelle tasangolle meren ja vuoriston väliin. Puhdasta luontoa pitää valitettavasti etsiä Pohjois-Iranissa etupäässä Māzandarānin maakunnan vuoristoista, sillä koko Kaspianmeren eteläranta on lähes kauttaaltaan asutettua ja rakennettua aluetta.

Pääsiäinen Teheranissa

Lentomme laskeutui Teheranin lentokentälle kello kahdelta yöllä. Suomessa kello olisi ollut vasta puoli yksi, sillä Iranissa aikaero on jostain syystä puolentoista tunnin mittainen. Ikuisuuden kestäneen passintarkastuksen jälkeen pääsimme ulos kentältä noin kolmen maissa ja kohtasimme iranilaisen matkatoverimme isän, jonka kyydissä pääsimme nauttimaan Teheranin öisestä liikennekulttuurista. Yöpymispaikaksemme osoittautui pian upea pohjoisteheranilainen asunto.

Kresy Wschodnie

Länsi-Ukrainan alue tunnettiin toista maailmansotaa edeltävänä aikana Itä-Puolana, jonka kulttuurisena keskuksena toimi Lwówin kaupunki Itä-Galitsiassa. Historiallisesti kaupunkia on kutsuttu varsin monilla eri nimillä, sillä se on ollut vuoron perään Leopolis, Lemberg, Lwów ja Lvov.

Kohti Kiovaa

Päätin lentää taas hetken tauon jälkeen Kiovaan. Kuluneen vuoden aikana moni on kysynyt, mikä vetää minua kyseiseen maailmankolkkaan yhä uudelleen ja uudelleen, mutta tällä kertaa vastaukseni on melko yksinkertainen – halusin tavata tiettyjä ihmisiä, hyödyntää Euroopan halvinta hintatasoa ja nauttia hyvästä matkaseurastani. Nyt mukanani on nimittäin sekä tyttöystäväni että yksi parhaista kavereistani, ja kahden viikon matkamme on kulkeva aina Länsi-Ukrainan ja Puolan kautta takaisin Baltiaan ja Helsinkiin.

Väinänlinna

Latvian itäosissa sijaitsevalla Daugavpilsin kaupungilla on monta nimeä. Suomalaiset ovat perinteisesti kutsuneet kaupunkia Väinänlinnaksi sen läpi virtaavan Väinäjoen (lat. Daugava) mukaan. Vastaavasti idempänä sijaitsevat slaavit ovat kutsuneet kaupunkia Dvinskiksi ja baltiansaksalaiset Dünaburgiksi. Mainittakoon myös, että latvialaiset kutsuvat yhä venäläisiä krivitseiksi keskiaikaisen naapurikansansa mukaan ja maan itäosan latgallien suussa kaupungin nimi taipuu muotoon Daugpiļs.

Amerikansuomalaisten vieraana

Kiinnitin Seattlen ja Aberdeenin välisellä automatkalla huomiota erikoisiin tienviittoihin, joista oli erotettavissa lukuisia suomalaisia ja pohjoismaisia sanoja. Tyttöystäväni oli pyytänyt minua matkaamaan Kurt Cobainin kotikaupunkina tunnettuun Aberdeeniin suuren Nirvana-innostuksensa takia, mutta jäisimme pian yöksi kaupungin läheisyyteen aivan muista syistä. Kulutimme lopulta kolme täyttä päivää kierrellessämme Washingtonin ja Oregonin osavaltioiden rajapitäjiä ja saimme kosketuksen ihmisiin, joiden historia on jäänyt vielä monin paikoin tutkimatta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä